Ulver - ATGCLVLSSCAP (2016)

2CD 19,99€ / EMP.fi

Black metal-juuristaan tunnettu taiteellista, kokeellista ja elektronista musiikkia sulavasti hämmentävä norjalaisyhtye Ulver on useammalla julkaisullaan näyttänyt monimuotoisen osaamisensa ja taidokkuutensa tinkimättä taiteellisista näkökulmuistaan saatikka sitten omasta ja omintakeisesta tyylistään. Blood Insidesta (2005) lähtien tyyliin tuli selviä taiderock elementtejä, mutta silti kahta samanlaista albumia on mahdotonta nimetä.

Ulverin uutukaista ei kauan ehditty hypettämään,  kun tieto House of Mythologyn kautta julkaistavasta uutukaisesta tuli noin pari kuukautta etukäteen. Eläinradan eli horoskooppimerkkien alkukirjaimista, englanninkielisistä sellaisista, koostuva otsikko ATGCLVLSSCAP ei ole mitenkään helposti muistettava koodi, mutta Ulverin kahdestoista puhukoon puolestaan sisältönsä kautta. Ja sisältöähän on peräti kahden levyn ja reilun 80 minuutin verran.

Levyn sävellykset ovat saaneet alkunsa niin ikään kahdentoista keikan aikana improvisoiduista kappaleista, joita on sitten jälkeenpäin paranneltu perus studiokelpoiseksi ja -kuuloiseksi kamaksi. Ensimmäisenä soi vähäeleinen hämistely England's Hidden, joka toimii maittavana alkusoittona albumille. Hieman post-rockmainen Glammer Hammer on yksi ehdottomia suosikkejani tältä albumilta uhkaavine tunnelmineen. Ja pirun tyylikkäitä perkussiomäiskeitä kappaleessa tarjoillaankin. Samaan tyyliin Ulverille tunnuksenomaista pörinää ja surinaa tahditellaan komealla rumputyöskentelyllä biisissä Moody Stix. Kelvollista progehtavaa fiilistelyä ja leijailua on ilmassa myös mukavassa tunnelmointikappaleessa Cromagnosis. Etenkin kappaleen lopun vauhdikkaampi rytmittely on miellyttävää kuunneltavaa.

Yksi levyn erikoisimpia teoksia on progressiivisia elkeitä omaava Om Hanumate Namah, joka kieltämättä muistuttaa Kingston Wallin viimeiseksi jääneenä III - Trilogyn hapokasta materiaalia. Progerock voisi olla hyvinkin Ulverin seuraava aluevaltaus. Myös Perdition Cityn päätöskappaleen Nowhere/Catastrophen päivitys Nowhere (Sweet Sixteen) on varsin toimiva ja tunnelmallinen remake, vaikka ei sinänsä muuta jo alunperinkin täydellisesti toiminutta kaavaa. Samalta albumilta löytyvä Tomorrow Never Knows tai paremminkin kyseisen kappaleen lopusta löytyvä pianosoitto on myös otettu uusiokäyttöön kappaleessa Ecclesiastes (A Vernal Catnap). Hämyisen biisin jälkeen levyn päättävä Solaris sulkee tämän eläinradan kiertävän kosmisen ja mystisen ympyrän.

ATGCLVLSSCAP on puhdasta Ulveria siinä missä yhtyeen aikaisemmatkin teokset. Vaikka albumi omalla tavallaan yllättää ja tekee vaikutuksen, suurempia mullistuksia siltä on turha odottaa. Toisaalta siinä ei mitään moitittavaakaan ole, paitsi on se ehkä hieman liian pitkä vähäeleiseen sisältöönsä nähden. En silti valita. Uutta Perdition Citya tai Shadows of the Sunia odotellessa ATGCLVLSSCAP on erittäin hieno ja tunnelmallinen taidepläjäys, joka kyllä palkitsee kuulijansa. Ja siinäkään ei siis ole mitään uutta Ulverin leiristä.

4/5