sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Alien Syndrome 777 - Outer (2015)

Alien Syndrome 777 on Italiassa vuonna 2007 perustettu alkujaan kaksihenkinen avant-garde black metalia soittava yhtye. Yhtyeen alkuperäinen vokalisti Nihil menehtyi vuonna 2008 ja ehti esiintyä postuumisti ensimmäisellä demolla nimeltä A. S. 777. Parin vuoden tauon jälkeen kitaristi-basisti Alessandro Rossi sai mukaansa sekä ranskalaisen että espanjalaisen muusikon ja viime vuonna syntyi tämän nykyään monikansallisen bändin debyyttialbumi Outer.

Hieman yli puolen tunnin kestoinen albumi sisältää seitsemän biisin verran Dødheimsgardiin, Ved Buens Endeen, Virukseen tai Codeen verrattavissa olevaa tieteisaiheista taidebläkkiä. Levyn introna toimii kosmisia sci-fi-tunnelmia maalaileva instrumentaali An Unsconcious Reflection, josta siirrytään helposti DHG:n tuotantoon rinnastettavaan black metal-soitantaan. Maittavalla bläkkiriffillä ja konesoundeilla ryyditetty Symmetriads on vahvasti jotain Satanic Artin ja 666 Internationalin välimaastossa kotoilevaa hämärtelyä. Onhan tässä myös muutakin hyvin 90-lukulaista norjasävytystä mukana. The Bleeding Anthill of the Universesta voi löytää yhteneväisyyksiä Satyriconin tai Thornsin tuotantoon.

Levyn puolessavälissä hiljennytään hetkeksi kaoottisen ja särisevän ambientraidan soidessa reilun minuutin verran. Tarjolla on vielä pari samalla kaavalla rakennettua ja todella tyylikästä kappaletta Unearthly Reveries Unveiled ja To Balance and Last, joista ei sen kummempaa sanottavaa enää keksi, kuin että tämän tyylikkäämmin tätä genreä ei juuri voisi kierrättää. Levy päättyy turhankin yllättäen ja turhan tylsällä ambientpätkällä Black Box, joka olisi pidemmän eepoksen johdantona ollut paljon mielenkiintoisempi tapaus.

Alien Syndrome 777 osuu debyyttilevyllään terävästi avant-garde-black metalin keskushermostoon ja naulan kantaan. Ei tästä vielä ole yllämainittujen vanhojen klassikoiden voittajaksi, mutta suunta ainakin on oikea. Varsinaisia tajuntaa mullistavia eepoksia levyllä ei tarjoilla, mutta se toimii moitteettomasti. Suurin ongelma levyllä on se, että se loppuu juuri kun on päässyt vauhtiin. Jatkoa odotellessa tätä kelpaa kuunnella muutamaankin otteeseen.

3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti