Melodisen metallin kirjo on hyvinkin laaja, mutta Vindictive ei jätä genremääritelmiä kovinkaan epäselviksi. Demon avaava Family (The Darkness Mesmerizing) polkee eteenpäin raivokkaan riffijunttauksen rytmittämänä, mistä tulee ainakin vähän mieleen Slayerin kitaratyöskentely hitaammissa kappaleissa. Mukana on toki annos deathiakin. Lopputulos kuulostaa aika paljon Diablolta, eikä se ole ollenkaan huono asia. Sen faktan alleviivaa toinen kappale Rapture, joka voisi hyvinkin olla kotoisin Diablon vanhemmilta levytyksiltä. Taitava kitarointi, rumpurytmittely ja raivokas vokalisointi taustasyntikoita unohtamatta on pureva yhdistelmä. Kertosäkeetkin ovat melko tarttuvaa kamaa.
Kahden kappaleen perusteella kuulostaa kovasti siltä, että Vindictive on oikealla tiellä. Rapture on ytimekäs näyte yhtyeen taidoista, joita toivoisi kuulevan levykokonaisuudenkin verran. Maailman omaperäisintä death/thrash-junttausta tämä ei vielä ole, mutta tuomalla mukaan omaperäisyyttä tai vielä tiukempaa biisimateriaalia sekä soittoa tämä yhtye tulee vielä kuulluksi ja muistetuksi.
3,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti