Italialainen sinfoniametalliorkesteri After Apocalypse on
perustettu viime vuonna. Yhtyeen nimeä kantavaa esikoislevyä ei kauan odoteltu ja se
julkaistiin marraskuussa. Yhtyeen nimestäkin voi ehkä päätellä kyseessä
olevan naislaulettu power metal pienillä death viitteillä Nightwishin,
Therionin ja Tristanian malliin ja juuri sitä itseään se onkin.
Pari ensimmäistä kappaletta ovat muodollisesti varsin päteviä, mutta jonkinlainen mielikuvituksen puute tuntuu vaivaavan. Soundeista löytyy paljon hyviä puolia, mutta huonoimmillaan muoviset orkestraatiot aiheuttavat huvitusta. Kun tuollainen muovisoundi aloittaa kappaleen, jonka otsikko on World of Marzipan, ei voi kuin ihmetellä. Eeppisempi seitsenminuuttinen Dark Side on yritystä parempaan ja olisi oikein hieno teos voimakkaammin ilmaistuna.
Päävokalisti Elenan voimakkaalle sopraanoäänelle hyvänä vastapainona toimii Vargharin kurkkuaraastava murinavokalisointi. Soundi on hieman puuroista, mutta muuten hyvä idea käyttää death metaliin kallistuvaa raskasta elementtiä perinteisemmän sinfoniapowerin seassa. Raskaampia sävyjä biisimateriaaliin tuova Insight on myös ihan menevä kappale ja levyn päättävä Sentence on levyn tasoon nähden melkein ylisuoritus.
Vaikka After Apocalypse varmasti kelpaa sinfoniametallin ja varsinkin naislauletun sellaisen faneille, se ei tuo genreensä yhtään mitään uutta. Se, että musiikillisesti ollaan heikoilla jäillä ei välttämättä vielä koko hommaa vesittäisi, mutta kun tuotantokaan ei toimi tyylisuunnan vaatimin tai laatukriteerien tai suositusten mukaisesti, jää kokonaisuudelta hyvin vähän käteen. Aivan täysin luokattomaksi yhtyettä ei kuitenkaan voi haukkua ja moittia, vaan on siellä muutamia aidosti hyviäkin kohtauksia pitkin levyä, eikä soittotaidossa valittamista ole. Jos vaan kaikkia ylimääräinen karsta saadaan viilattua pois ja sisältöä tehdään omiin nimiin, voi tälle debyytille syntyä paljon parempikin seuraaja.
2/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti