sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Midnight Odyssey - Shards of Silver Fade (2015)

Australialainen yhden miehen ambient/black metal-orkesteri Midnight Odyssey on kahdeksan vuoden olemassaolonsa aikana ehtinyt julkaisemaan pari demoa, muutaman splitin sekä kaksi täyspitkää albumia. Debyytti Funerals From The Astral Sphere julkaistiin neljä vuotta sitten. Tänä vuonna julkaistu toinen albumi Shards of Silver Fade sisältää edeltäjänsä tavoin kahdeksan kappaletta, mutta on kestoltaan tuplasti pidempi. Niinpä julkaisu on kahden cd-levyn kestoinen matka talviselle tähtitaivahalle.

Tupla-albumilla on kestoa lähes kaksi ja puoli tuntia. Myös kappaleet ovat varsinaisia järkäleitä, joissa riittää kestoa aina 14 ja 22 minuutin välillä. Pisin eepos From A Frozen Wasteland avaa paketin miellyttävän rauhallisella syntetisoinnin ja puhtaan laulannan keskinäisellä tunnelmoinnilla. Eetteripitoisista maisemoinneista tulee mieleen Dargaard, vanha Mortiis, miksei myös Enigman rauhallisemmat teokset tai Vangeliksen elokuvateemat. Ensimmäiset sirkkelikitarat soivat noin seitsemän minuutin kohdalla ja varsinainen black metal-soitto alkaa hieman ennen viittätoista minuuttia. Atmospheric black-osasto muistuttaa soundeiltaan ja tyyliltäänkin enimmäkseen Summoningia, mutta toisaalta melodioissa saattaa olla samoja kosmisia sävyjä ja kuin Limbonic Artilla konsanaan. Satyriconin esikoislevyäkään en voi olla vertaamatta tähän.

Ensimmäinen kappale esittelee melko kattavasti sen, mitä kokonaisuudelta on odotettavissa. Runsain mitoin kosketinvetoista tunnelmaa, hämmästyttävän paljon puhtaasti laulettuja osioita sekä erinomaisia black metal-soitantoja. Kontrasteja löytyy seesteisten tunnelmaosuuksien ja rosoisten metallisoitantojen välillä vaikka millä mitalla. Yksinkertaisiin melodiakulkuihin ja toistoihin perustuva kappalemateriaali pitää otteessaan nimenomaan kylmäävän hienojen vaihtelevuuksiensa ansiosta. Mahtavalle avausbiisille tuovat jatkoa seuraavat Hunter of the Celestial Sea tai Son of Phoebus, vaikka eivät aivan samalle eeppisyyden tasolle pääsekään. Asleep is the Fire sekä Starlight Oblivion käyvät jo lähellä synkillä ja raskailla tunnelmoinneillaan. Levyn ehdottomiin kohokohtiin kuuluu vangitseva ja lähes hypnoottinen Darker Skies Once Radiant, jonka laulumelodioissa on tämän lajityypin klassikkoaineksia. Viimeisenä soiva, tunnelmaltaan levyn synkimpiin lukeutuva nimikkobiisi on loistava päätös tälle pitkäksi venähtäneelle todellisuuspaolle.

Shards of Silver Fade on melko massiivinen pala purtavaksi, mutta sen tunnelmat nielevät helposti mukaansa kokonaiseksi kahdeksi ja puoleksi tunniksi. Kauneutta, talvisen kolkkoa, kylmää ja kosmista atmosfääriä löytyy niin runsaasti, että ajan kulun saattaa kevyesti unohtaa. Multi-instrumentalisti Dis Pater on onnistunut luomaan voimakkaan kokonaisuuden, joka ei onnekseen kaadu omaan massiivisuuteensa. Valittamista siitä ei siis löydy. Tutuista elementeistä on kasattu oman kuuloinen tunnelmallinen spektaakkeli, jonka nautiskeleminen helmikuisen järven jään kimaltelevassa pakkaslumessa yötaivasta katsellen kuulostaa mitä mieluisammalta talviaktiviteetilta. Jos atmospheric black metal ollenkaan kiinnostaa, niin Midnight Odyssey on ehdottomasti tutkimisen arvoinen projekti.

4/5