keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Steve'n'Seagulls - Farm Machine (2015)

CD (Digipak) 16,99€ / EMP.fi
Suomen syvistä korpisoista ollaan ponnistettu aikaisemminkin vaihtoehtoisella tavalla coveroida vanhoja heviklassikoita. Apocalyptica teki sen vuonna '96 soittamalla Metallicaa neljällä sellolla ja nyt jatkoa seuraa kantrin muodossa, kun keski-suomalainen Steve'n'Seagulls otti asiakseen coveroida rock- ja metal-klassikoita klassikoita punaniskatyyliin. Ensimmäiset vedokset Thunderstruck ja Trooper keräsivät Youtubessa miljoonia katsojia ja yhtye saikin kasattua lainalauluista kokonaisen levyllisen. Yhtyeen esikoislevy Farm Machine julkaistiin hiljattain.

Levyllä kuullaan kaiken kaikkiaan 13 coveria, joista jokainen on puettu uusiin vaatteisiin. Haalareihin ja Nokian kumppareihin tietenkin, heinäpaalia kauhovaa talikkoa unohtamatta. Läskisoosin ja perunamuussin makuiseen kattaukseen mahtuu lainoja niin AC/DC:ltä, Iron Maidenilta, Metallicalta, Guns'n'Rosesilta ja jopa Rammsteinilta.

Parhaiten on talikko löytänyt tiensä heinäkasan alla lököttelevän maalaisen persuksiin vauhdikkaassa Thunderstruckissa ja yllättävän hyvin omiin nimiin varastetulla The Trooperilla. Yllättäen parhaaksi kappaleeksi nousee Gary Moorelta napattu ja Nightwishinkin aikoinaan coveroima Over The Hills and Far Away, joka tuntuu Steve'n'Seagullsin käsittelyn jälkeen kuin olisi yhtyeelle itselleen mittatilauksena tehty. Siinä on kaukaiset peltomaisemat kauneimmillaan.

Hikistä ja punaista niskaa pyyhitään varsinkin Rammsteinilta lainatulla ja traktorin lailla eteenpäin puskevalla Ich Will -hitillä, joka esitetään alkuperäisen tavoin saksaksi. Heavy metal-klassikko Dion Holy Diver taipuu kauniiksi herkistelyksi ja Panteran kaikkein herkin balladi ja levyn viimeiseksi aseteltu Cemetery Gates muuntautuu hilpeitä elementtejä sisältäväksi latohumpaksi.

Farm Machine ei ole millään tavalla huono levy ja parhaimmillaan se onnistuu välittämään soittamisen sekä laulamisen iloa hauskalla maalaisromantiikkaa ylistävällä ulkoasullaan, jopa saamaan hymyn nousemaan suupielille. Yksittäisinä kappaleina tämä on erittäin viihdyttävää kyllä, mutta kolmentoista kappaleen kokonaisuutena jää kuitenkin vaisuksi ja ehkä vähän liian pitkäksi venyneeksi vitsiksi. Jos tämä esitettäisiin livenä, ympärillä olisi kesäterassi, lämpömittari paukuttaisi hellerajaa ja kourassa olisi tuopillinen kuohuvaa ohrapirtelöä, olisi tämä tuotos täydessä huipussaan ja ansaitsisi aivan varmasti pari pojoa lisää antaen terävää talikkoa kesäillan valsseille sun muille iskelmähömpötyksille. Näillä eväillä yhtyeen voisi kuitenkin odottaa tekevän seuraavalla levyllä jotain paljon huikeampaa ja Apocalyptican tavoin ehkä irtautumaan cover-yhtyeen ikeestä tehden jotain ennenkuulumatonta, nimittäin farm metalia (suom. maalaismetallia).

3/5