Waltari - You Are Waltari (2015)

EMP.fi

Pitkän linjan cross-over metal yhtyettä Waltaria on joskus tituleerattu yhdeksi Suomen aliarvostetuimmista bändeistä. Se on osin totta. Toisaalta yhtyeen esittämä tyylien ristisiitos on saanut aikaan kokonaisuuksia, jotka ovat yhtä sillisalaattia. Jopa ne 90-luvun klassikot So Fine!, Torcha ja Big Bang. Vuosituhannen vaihteen jälkeen musiikissa alkoi olemaan jotain tolkkua mutta samaan aikaan siitä tuli myös tylsää. Viimeisin levy jota olen kuunnellut on Rare Species 11 vuoden takaa. Pitkäksi venyneen tauon jälkeen uusi levy You Are Waltari on ihan raikas tuttavuus.

Ensimmäisen kappaleen aikana tuntuu, että hittivaihdetta ollaan ainakin nostettu reippaasti. Raskaalla soundilla ja vetävällä kertosäkeellä varustettu 12 onnistuu todella tempaisemaan mukaansa. Sehän olikin ihan hyvä eikä sisältänyt montaa eri genreä. Yksinkertainen, mutta toimiva Tranquality sen sijaan tuo mieleen uudemman Kornin, jopa Rage Against The Machinen. Löytyypä levyltä toinenkin vastaavanlainen Keep it Alive, joka on vähän kuin ne eräät Skrillexin kanssa tehdyt hitit.

You Are Waltari nojaa kovasti samaan vanhaan panteramaiseen raskaaseen kitaravalliin, johon on liitetty räppiä, rokkia, funkkia, punkkia, poppia ja melkein kaikkea mahdollista. Sama meininki löytyy edelleen, paitsi että tyylien kirjo ja kaaos pidetään paremmin koossa. Toki rankempaakin materiaalia löytyy kappaleen Strangled muodossa, joka on kuin vähemmän mahtipontista Strapping Young Ladia. Vajaaseen tuntiin sopii 13 melkolailla samaan muottiin sopivaa teosta, mutta se pakollinen irtiotto ja repäisy on tietenkin mukana. Hauskaa ja huvittavaa sananheittoa sisältävä Maailma ei ehkä musiikillisesti ole parasta antia, mutta huumoria sisältävä lyriikka on kyllä maittavaa kuunneltavaa.

Waltari on sellainen yhtye, ettei siltä oikein osaa odottaa mitään, eikä levyn kuuntelemisen jälkeenkään oikein osaa muodostaa mielipidettä. You Are Waltari on suhteellisen yksinkertainen ja helppolukuinen albumi, joka kuitenkin sisältää crossia ja overia riittävästi sortumatta kuitenkaan sillisalaattimaiseen äärirajojen sävyttämään kontrastien ristiriitaan. Soundipolitiikka on erittäin maittavaa ja muutama erinomainen biisikin tästä löytyy. On mukavaa kuulla, että ensi vuonna 30 vuotta täyttävä Waltari jaksaa vielä luoda nahkaansa ja saada aikaiseksi ihan tuoreen kuuloista materiaalia, joka ei ole ihan sitä samaa kuin edellisellä levylläkin.

3/5