perjantai 8. toukokuuta 2015

Moongates Guardian - ...And in the Glade a Light Was Seen (2015)

http://hammerstorm.org/uploads/posts/2015-03/1425663823_cover.jpgVenäjän marginaalinen metallimusiikki on paria yhtyettä lukuunottamatta minulle lähes täysin pimennossa. Naapurimaassamme kuitenkin on jonkun verran yhtyeitä, joita nimeltä tunnistan ja tässä on yksi lisää. Kaksihenkinen Moongates Guardian on perustettu vuonna 2013 ja uusin ...and in the Glade a Light Was Seen on peräti kolmas tuotos.

Introssa huokuu jo niin selkeät Summoning-vaikutteet, että ei varmasti jää yhtyeen sanoma epäselväksi. Atmospheric black metalia on siis luvassa ja tietysti J.R.R. Tolkienin tarustolla väritettynä. Vähän Minas Morgulin ja Dol Guldurin tyyliin polkevat kappaleet ovat melko tasapaksua ja tylsää kuunneltavaa. Sounditkin ovat suhteellisen suttuiset. Pariin sävelkulkuun perustuvat teokset alleviivaavat aivan liikaa sitä, ketä tässä apinoidaan. Kuullaanpa levyllä black metallinen versio Howard Shoren säveltämästä Hobitin upeasta tunnuskappaleesta The Misty Mountains Cold ja melodiaa lukuunottamatta kappaleessa ei oikein ole sitä tunnelmaa mitä sillä varmasti yritetään hakea. Levyn päättävä Summoning-laina Long Lost To Where No Pathway Goes on melko jäätävä koveri, joka ei tee kunnia alkuperäiselle mestariteokselle. Siitäkin huolimatta lainabiisi on levyn toimivinta antia.

Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei omia ideoita ole ja silloin lainataan niitä sellaiselta kellä niitä on. Sen kuitenkin voisi tehdä paljon taidokkaammin ja soppaan voi lisätä ripauksen omaakin tyyliä. Soundeissakaan ei sinänsä vikaa ole, mutta kun kappaleissa ei muutakaan sisältöä ole, tuntuu tämä vähän ensimmäisen tyyliä hakevan demon materiaalilta. Levyyn kuluttamani vajaa tunti on viime aikojen pisimmältä tuntunut vajaa tunti, jonka olen kuluttanut. Ei tällaiselle oikein ole aikaa tai paikkaa. Paitsi ehkä Keski-Maassa, Tuomiovuoren uumenissa. Yksi ja puoli siksi, että joku voisi ihan hyvin tehdä tämän vieläkin huonommin.

1½/5