Argentiina on jälleen kerran yksi sellainen maa, josta tuskin tiedän yhtään muusikkoa tai yhtyettä. Kuuluisimpia sikäläisiä viime aikojen artisteja taitaa olla kahdesti Oscarilla palkittu elokuvamusiikkisäveltäjä Gustavo Santaolalla, jonka taustoittamissa elokuvista löytyy mestariteos jos toinenkin (Babel, Amores Perros). Nyt kuitenkin sukelletaan argentiinalaisen black metalin syviin vesiin Downfall of Nurin uuden albumin Umbras De Barbagia kanssa. Yhtye perustettiin pari vuotta sitten esikoislevyn kera ja vauhdilla on saatu toinenkin levy tuotettua. Downfall of Nur on pääasiassa yhden multi-instrumentalistin sooloprojekti vierailevalla rumpalilla varustettuna.Umbras De Barbagia käynnistetään parin minuutin introlla, jonka tunnelmat sopisivat hienosti vaikkapa Sergio Leonen westerniin. Reilun seitsemäntoista minuutin The Golden Agen ensimmäiset kolme minuuttia jatkavat luontevasti samanlaisissa tunnelmissa. Luvassa on atmosfääristä black metalia tiukalla kitaran kirskunnalla, jossa tunnelmaa luodaan pitkillä toistoilla ja viivyttelevällä tunnelmalla. Samalla kaavalla toimivat myös massiiviset tunnelmakuvat The Downfall of Nur ja Ashes. Karkean ja hieman suttuisen metallipörinän ja kirkuvan vokalisaation väliin upotetuilla leonemaisilla, maisemallisilla kitara/syntikkaosuuksilla luodaan syvää tunnelmaa. Levyn viimeinen kappale Umbras De Barbagia tarjoaa loppupuolella pehmeämpääkin kitarariffittelyä ja levyn herkullisimman sointukierron.
Downfall of Nur on kieltämättä mielenkiintoinen tuttavuus, jota kuunnellessa. Mortiisin dungeon synth -teokset tai Summoningin vanhemmat levyt käyvät mielessä. Vajaan tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi venytetyt neljä kappaletta onnistuvat pitämään mielenkiintoa yllä, vaikka levy onkin melko vähäeleinen ja runsaasti toistoa sisältävä paketti. Jos tunnelmallinen atmospheric black metal kiinnostaa niin tässä on siihen kategoriaan erinomaisesti sopiva tuotos.
3,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti