lauantai 30. huhtikuuta 2016

Bosque - Beyond (2016)

Portugalin metalliskene on minulle täysin tuntematon joka ikisen varmasti tuntemaa Moonspellia lukuunottamatta. Sikäläinen yhden hengen doom metal-yhtye Bosque on kuitenkin varmasti tullut itsellenikin vastaan, kun sattui coveroimaan Ulverin Utreisea lähes kymmenen vuoden takaisella Ulver-tribuutilla My Own Wolf (A New Approach). Se on sitten eri asia, miten hyvin tuo niin sanottu kunnianosoitus jäi mieleen. Joka tapauksessa Bosque on ollut toiminnassa vuodesta 2005 ja julkaissut splittien ja demojen ohella kolme täyspitkää albumia, joista tuorein, Beyond, julkaistiin alkuvuodesta.

Noin neljänkymmenen minuutin mittaisella levyllä kuullaan kolme biisiä, jotka kaikki ovat siinä 13-14 minuutin välillä. Ensimmäisen kappaleen Calling the Rainin aikana tulee jo selväksi rautalangasta vääntäen mistä tässä on kyse. Itseään toistava (funeral) doom-riffittely alkaa ensimmäisen kappaleen alusta ja päättyy levyn loppuun. Lievästi melankolinen sävy ja taustalla soivat syntikkamaalailut ja kaikuvat vokaaliulinat tuovat onneksi lisäväriä monotoniseen riffikierrätykseen. Paradox ja Enter tarjoavat samanlaiset raskassoutuiset tunnelmoinnit kuin aloituskappalekin, mutta sen kummempaa dramatiikkaa edes biisien välissä ei tapahdu. Sen verran kuitenkin pakko kehuakin, että melodiat ovat kaikessa vähäeleisyydessään miellyttävä kuunnteltavaa.

Beyond ei ole missään tapauksessa huono levy, mutta sen näennäinen potentiaali on hukutettu piinaavan yksitoikkoisen kokonaisuuden alle. Levyltä löytyy kyllä tunnelmaa ja ehkä jopa tyyliäkin, mutta herää kysymys, kuka jaksaa kuunnella loputtomasti jatkuvaa riffikiertoa kokonaiset 40 minuuttia. Sellaisille tyypeille tämä levy tulee varmasti tilauksesta, mutta muuten tämä kiekko ei tarjoa kuin väkinäisen ja ylipitkäksi venytetyn tuomiosynkistelyn.

2/5