tiistai 3. marraskuuta 2015

Minsk - The Crash and the Draw (2015)

CD 16,99 € / EMP.fi
Vuonna 2002 perustettu yhdysvaltalainen atmospheric sludge/post-metal-yhtye Minsk julkaisi tänä vuonna neljännen täyspitkän albuminsa The Crash and the Draw. Edellisestä albumista With Echoes in the Movement of Stone ehtikin kulumaan jo kuusi vuotta aikaa. Onneksi Minsk tarjoilee odotuksen päätteeksi cd-formaatin fyysisiä rajoitteita hipovat 75 minuuttia uutta materiaalia.

Massiivinen paketti avataan massiivisella kappaleella. Levyn pisin kappale To the Initiate kellottaa reilut 12 ja puoli minuuttia ja imaisee sinä aikana mukaansa Minskin rosoisen tunnelmallisiin sielunmaisemiin. Äärilaitoja murjotaan toden teolla: löytyy kosmista syntikkamaalailua, soraisia kitarariffejä, hidasta laahausta, nopeatempoista tykitystä, puhdasta laulua ja murinavokalisaatiota. Siinä on kontrasteja ja sävyjä kuin halkileikatussa graniitissa ikään. Samaan taipuu myös seuraava Within and Without, johon on ahdettu todella upeita riffityksiä ja suorastaan hypnoottinen tunnelma. Tunnelma paranee entisestään neljäksi kappaleeksi jaetussa yli 20-minuuttisessa, lähes progressiivisessa teoksessa Onward Procession.

Raskaiden sorakitarointien välissä on erittäin suotavaa kuulla puhtaasti soivia ääniä. Viiden minuutin hengähdystauon tarjoaa maalaileva instrumentaali Conjunction, joka osoittaa ambientpuolenkin onnistuvan yhtyeeltä. Kauniimmissa sävyissä edetään The Way is Throughissakin, josta siirrytään maittavaan kolmeminuuttiseen tribaalipaukutteluun. Vaiherikkaan levyn tässä vaiheessa loistava To The Garish Remembrance of Failure ei enää pääse yllättämään, mutta levyn päätöskappale, kauniin psykedeellinen tunnelmointi When the Walls Fell on yllättävästi kivenkovan kokonaisuuden lujinta antia ja omalla tavallaan vetää maton jalkojen alta. Sitä voi todellakin kutsua loppuhuipennukseksi.

The Crash and the Draw on samaan aikaan sekä raskas että rauhallinen kokonaisuus. Sorainen kitarasoundi ja ilmava tausta-atmosfääri pelaavat hyvin yhteen. Kokonaisuus on alusta loppuun asti vaihtelevaa, mutta kuitenkin seuraa tiukasti määriteltyä punaista lankaa. Levyn voi ottaa vastaan joko yksittäisinä kappaleina tai sitten tunnelmallisena ja miltei hypnoottisena viisivarttisena tajunnanvirtana. Niin tai näin, se on kuitenkin selvää, että Minsk iski tajuntaani yhden vuoden mielenkiintoisimmista ja parhaimmista kokonaisuuksista.

4,5/5