maanantai 6. heinäkuuta 2015

Orden Ogan - Ravenhead (2015)

CD 15,99€ / EMP.fi
Vaikka en power metalin suurkuluttaja en ole koskaan ollutkaan, useampikin nimi ja jopa jonkinlainen tarkempi käsitys yhtyeiden tyylistä on jotakuinkin hallussa. Saksalainen jo viidenteen levyynsä ennättänyt nimihirviö Orden Ogan ei kuitenkaan ole jäänyt mieleen, erikoisesta nimestään huolimatta. Edellisestä levystä To The End on kulunut kolmisen vuotta ja tänä vuonna julkaistiin uusin kiekko Ravenhead.

Yhtyettä nimikoiva instrumentaali-intro Orden Ogan on melko perinteinen kyseisen genren avausraita. Mahtipontista orkestraatiota Zimmerin ja Shoren väliltä, viitaten kuitenkin enemmän fantasiakuvaston suuntaan. Levyn nimikkoteos esitteleekin muhkeita kitarariffejä yhdistettynä voimakkaisiin mieskuorokertosäkeisiin ja kirsikkana kakun päälle isketään introkappaleen teema vielä uudestaan kehiin. Seuraava F.E.V.E.R. on vähemmän eeppistä materiaalia, mutta todella voimakas kertosäkeeseen ja progemetallimaisiin kitarointeihin nojaava kappale on herkullista kuunneltavaa.

Ravenheadin ensimmäinen kymmenminuuttinen on todellista korvanruokaa. Harmillisesti kappaleet alkavat alun jälkeen kiertämään kehää, eikä tarjottavaa sitten enempää olekaan. Muhkealla kitaratykityksellä polkeva The Lake tai Evil Lies In Every Man eivät suinkaan huonoja kappaleita ole, mutta samasta puusta kierrätettyä uusiotavaraa kuitenkin. Mahtipontisuus on se asia, jossa Orden Ogan on omilla aluevesillään. Turisakselta kuulostavalla kertosäkeellä höystetty Here at the End of the World on levyn puolen välin ehdottomasti kantavin voimaralli. Nopealla tempolla kulkeva Deaf Among the Blind on myös toimiva kappale. Pakollisen hiturin virkaa pitävä A Reason To Give on runsaammista folk-elementeistään huolimatta hiukan väkinäisen oloinen teos. Samoin parin minuutin instrumentaalinen voimametallitunnelmointi In Grief and Chains. Levyn viimeistelevä balladinomainen Too Soon sen sijaan on tervetullut hitaamman puolen edustaja ja päätöskappaleeksi toimiva valinta.

Mahtavan alkuhuipennuksen antava Ravenhead on ideoiden toistostaan huolimatta kelpo levy. Jos Ravenheadin ja F.E.V.E.R.in kaltaisia teoksia olisi ollut enemmän, voisi tässä olla erinomainen power metal -eepos ja malliesimerkki genren huipputeoksista. Musiikillinen resepti on silti yhtyeellä hyvin hallussa. Sinfoniaa löytyy, mutta ei kuitenkaan niin paljon että tätä voisi suoranaisesti sinfoniametalliksi kutsua. Sama juttu etäisesti progeilevien kitarariffien tai hillityn mahtipontisen fantasiatematiikan kanssa. Kaikkea siis löytyy upeasti sommiteltuna, mutta sävellykset itse ovat sen verran tasaista ja ennakoitavaa kamaa, ettei tätä ihan mestariteoksena voi pitää. Kaikesta vajavaisuudestaan huolimatta erinomaisesti tuotettua ja soitannollisesti hallittua voimametallia, joka miellyttää aivan tarpeeksi koko kolmen vartin kestonsa ajan.

3,5/5