
Introna toimii perinteiseen bläkkistyyliin kevyempi instrumentaalinen alkusoitto Cloaca Doctrinarum hieman kauhuelokuvamaiseen tapaan. Jotain Cradle of Filthin ja Dimmu Borgirin kaltaista maastoa enteillen. Ihan kelvollisen intron jälkeen esitellään varsinainen kappalemateriaali kappaleessa To Burn A Lair of Snakes. Filthit voidaan unohtaa heti alkuunsa, mutta jotain Borgirin sävyjä yhdistettynä Satyriconilta haiskahtaviin riffeihin on havaittavissa.
Tyylissä ei varsinaisesti moitittavaa ole, mutta äänitys ja tuotanto on korkeintaan demotasoa. Eikä edes kovin laadukasta sellaista nykytasoon nähden. Pelkkää soundin muhkeutta tavoittelemalla kappaleisiin olisi tullut reilusti enemmän potkua, mutta sävellyksetkään eivät niin tarttuvia ole, että niistä suunnatonta mielenkiintoa löytyisi. Toinen varteenotettava vaihto olisi ollut lähteä työstämään atmospheric-nimikkeen alle sopivaa syntikkavetoisempaa matskua, jossa yleensä suttuisempikin soundi toimii kun vaan sitä tunnelmaa olisi reilummin mukana. Syntikkaosiot ovatkin tällä levyllä ihan toimivaa tavaraa.
Jos olisi pakko nostaa pari kappaletta jalustalle, niin puolen välin tietämillä soivat Black Tongue of Ground ja Nei Mondi Infimi ovat keskitasoa hieman parempia tekeleitä. Pieniä DHG-viitteitä voi olla kuultavissa suttuisen äänivallin takaa ja kenties lahjakkaammalla äänityksellä ne voisivat olla hienojakin kappaleita.
Annunciazionen ongelmiksi muodostuvat kehnonlainen tuotanto ja mielikuvituksettomuus biisinkirjoituspuolella. Ei tämä kuitenkaan aivan kelvotonta ole ja melko pienillä muutoksella tästä olisi voinut todella saada tehtyä keskitasoa hivenen verran paremman levyn. Nähtäväksi jää miten seuraavalla mahdollisella albumilla näihin epäkohtiin on tartuttu.
2/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti