lauantai 20. kesäkuuta 2015

Whorion - The Reign of the 7th Sector (2015)

Sinfoniaa ja teknistä death metalia soittavia yhtyeitä ei ole koskaan liikaa. Näihin musiikillisiin raameihin mahtuu myös esikoislevynsä vastikään julkaissut helsinkiläinen Whorion. The Reign of the 7th Sectoriksi nimetty kokonaisuus on pikaisesti tarkasteltuna aivan Shade Empiren ja Septicfleshin veroinen ja kuuloinenkin suoritus.

Levyn ensimmäinen kappale Flesh of Gods iskee tajuntaan sellaisella voimalla, että jopa mainitut vertaisensa yhtyeet saavat kauhistua. Hallitun kaoottista synteettistä taustasinfoniaa ja äärinopeita death-koukeroita naitetaan yhteen niin taidokkaasti ja upeasti, ettei sitä todeksi meinaa uskoa. Vieläkin mahtipontisempiin sfääreihin yltävä When The Moon Bled ei jää yhtään aloituskappaleen varjoon ja lyhyen orkestraali-instrumentaalin Awakeningin jälkeen levy lähteekin vasta kunnolla käyntiin.

Blood of the Weak ja Forbidden Light jatkavat mahtipontisen ja aggressiivisen metallisinfonian parissa. Gates of Time on albumin toinen instrumentaali. Kestoa on vähän enemmän ja tunnelma on elokuvamaisen maalaileva. Levyn loppuun on laitetti pisimmät noin kuuden ja puolen minuutin teokset. Niistä ensimmäinen, Immaculate, on yksi albumin hienoimmista kappaleista tarjoten orkestraatioden ja death metalin täydellisesti käsi kädessä kulkevia harmonioita. Aikaisempien kappaleiden valossa levyn päätökseltä ei voikaan muuta odottaa kuin suun ammolleen jättävää loppuhuipennusta. Sen tarjoaakin Arrival of Coloss, jossa albumin syvin olemus on tiivistetty kuuteen minuuttiin.

The Reign of the 7th Sector on harmillisen lyhyt, vain noin 35 minuuttinen kuolonmetallisinfonia, jolla olisi voinut olla kestoa puolet enemmänkin. Joka tapauksessa mahtipontinen ja sinfoninen kokonaisuus on saatu puristettua erittäin tehokkaaksi puolituntiseksi, jossa lyhyestä kestostaan huolimatta löytyy runsain mitoin vaihtelua ja kontrasteja. Paljoa tästä ei jää valittamista. Tämä on yksi hienoimpia puolituntisia mitä tänä vuonna on tähän mennessä kuultu ja kotimaisista julkaisuista nousee eittämättä vuoden parhaimmistoon. Kun otetaan huomioon vielä se seikka, että kyseessä on debyyttijulkaisu, on tämä siihen nähden lähes täydellinen suoritus. Ei tässä muuta voi kun painaa replay-näppäintä ja odotella toista kokopitkää albumia tulevaksi joskus lähivuosina.

4,5/5


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti