Gian - All Life Erased (2015)

Suomi on selvästi melodisen metallin maa. Genrellä ei sinänsä väliä, mutta melodisia death metal -yhtyeitä on vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmaantunut kuin sieniä sateella. Yksi näistä on Äänekosken tehtaiden sankassa löyhkäpilvessä jo kymmenen vuotta metelöinyt Gian.  Debyyttilevyä ollaankin saatu odotella, mutta tänä vuonna se julkaistiin otsikolla All Life Erased.

39-minuuttisen levyn ensimmäisenä kappaleena esitellään maittavia runttausriffejä sekä nopealla että hitaalla tempolla jauhava Trauma. Se kiteyttääkin levyn rautaisen sanoman noin neliminuuttiseksi turpiinvedoksi. Albumin parhainta antia on kuitenkin Bloodstorm, jossa puhtaat laulutkin saavat vallan. Murinavokaalien ja taustahuudahdusten rinnalle laulu tuo todella miellyttävää kontrastia. Sitä olisi mielellään kuullut paljon enemmänkin. Nimikkokappale itse iskee kipinää thrashimmalla lähestymistavallaan tuoden mieleen jopa Slayerin mainion levyn Christ Illusionin.

Ensimmäisten runttausten jälkeen tuntuu vähän siltä, että tunnelma ja kappaleet polkevat aavistuksen verran paikoillaan. Self-Immolation Party on kuitenkin upea kappale hieman opethmaisine kitarakuvioineen. Puolen välin jälkeen meininki saa lisää pontta kappaleessa Perfect Shot, jossa melodinen puolisko on enemmän esillä. Vauhdikkaampi Pain and Pleasure on tärykalvoja värisyttävä tykitys ja Aggression Unleashed polkee kulkusille groovaavalla kitaratyöskentelyllään. No Absolution pelaa erinomaisilla temponvaihdoksilla. Alkupuoli rullaa vauhdikkaasti ja lopussa pistetään laahaten. Levyn päätösraita Capital Punishment on tyylikäs lopetus levylle ja varsinkin viimeinen minuutti sisältää levyn huikeinta jumitusta.

All Life Erased on toimiva levy jota varten Gianin varmaan kannattikin haudutella ideoita kymmenen vuoden ja lukuisien demojulkaisujen verran. Kappaleissa on potkua munille ja ilman, joskin kokonaisuus pysyy tasaisen varmana ja pääosin vaivattoman vaihtelemattomana. Jokin jää puuttumaan ja jotain jää kaipaamaan, vaikka soitanta ja tuotanto toimii täysillä. Sen verran varma tapaus tämä kuitenkin on esikoislevyksi, että kyllä tälle jatkoa toivoo kuulevan ja jos noita lisävivahteita saadaan mukaan reilumminkin, voi luvassa olla erittäin upea kakkos-albumi.

3,5/5