perjantai 1. toukokuuta 2015

Ereb Altor - Nattramn (2015)

EMP.fi
Viikinkimetalli on ainakin yleensä black ja death metaliin liitettävä alagenre. Pitkään olin jo mietiskellyt, miltä pohjoismainen mytologia kuulostaisi doom metaliin yhdistettynä. Vastaus löytyi tietenkin naapurimaastamme Ruotsista. Muun muuassa Bathory, Thyrfing ja Amon Amarth edustavat länsinaapuriamme viikinkimetallin maailmankartalla parhaimmillaan. Samaan sarjaan liitettäköön myös vuonna 2003 perustettu Ereb Altor, joka on edennyt jo viidenteen albumiinsa Nattramn.

Tutustuin vasta hetki sitten Ereb Altorin menneisiin levytyksiin. Pintapuolisen mutta kovaa mielenkiintoa herättäneen ensivaikutelman myötä uusi levy tuli kuin tilauksesta. Levyn ensimmäinen kappale, introna toimiva The Son of Vindsval maalailee tummia pilviä taivaalle. Parin minuutin uhkaavan kuuloinen sotarummutus johdattelee ruotsalaisyhtyeen myyttiseen melankoliaan. Ensimmäinen varsinainen kappale Midsommarblot kuulostaa hieman Falkenbachilta. Sävy vain on paljon synkempi ja tunnelma haikeampi. Doomahtavaan kitarariffittelyyn yltävä nimikkokappale on vähän kuin My Dying Bride coveroimassa Bathorya. Vaikka yhtymäkohdat esimerkiksi mahtavaan Dreadful Hours -levyn soundiin ovat melko selkeitä, doomin lisäksi pakkaan on sekoitettu ilmiselvää black metal -vaikutetta.

Dance of the Elves ei nimestään huolimatta piristä tunnelmaa. Levyn haikeimpia tunnelmia esitellään yhtä synkässä valossa kuin esimerkiksi italialaisen doom metal -yhtyeen Void of Silencen ahdistavan hämärässä tuotoksessa Human Antithesis (2004). Swallow the Sunin lyijynraskaat tunnelmat ja kitaravallit eivät myöskään jää kauas kappaleessa Dark Waters. Levyn seitsemästä kappaleesta on melkein turha etsiä yhtä tähtihetkeä, kun kokonaisuus on tasaisen vahva alusta loppuun. Eniten mustaan metalliin kallistuvia elementtejä ja maisemointeja tarjoava The Nemesis of Frei antaa upean lopetuksen albumille.

Merkittävimpänä erotuksena muihin viikinkimetalliyhtyeisiin on doomahtavan synkkä tunnelma. Valon pilkahdusta on turha tästä levystä etsiä. Se kuvaa pohjolan mytologiaa ja luontoa pimeämmästä kuvakulmasta. Levyn reilut neljäkymmentä minuuttia on tarkkaan laskelmoitua melankoliaa, jossa viikinkitarustojen eeppisyys on vain kaunis kuori. Sisältä Nattramn on yöllisen kaunista tunnelmointia, jonka raskaus ja haikeus on ehdottoman upeaa kuunneltavaa. Ereb Altor on ehdottomasti tutustumisen arvoinen yhtye, jonka uutuus ei pitäisi jättää kylmäksi. Päällisin puolin My Dying Briden raskaimmalta materiaalilta, Falkenbachilta ja norjalaiselta blackilta kuulostava levy on vahva esitys tältä yhtyeeltä.

4/5




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti