Scarecrow - Exterminators of the Year 4000 (2016)

Maailmanlopun aattona eli viime vuosituhannen viimeisenä päivänä perustettu hyvinkääläinen punk/metal-poppoo Scarecrow joutui lopulta tositoimiin, kun loppu ei koittanutkaan, ja ideoista piti tehdä totta. Itselleni yhtye tuli tutuksi viime vuoden halloweenina julkaistu, kolme albumia ja 9 ep-julkaisua läpileikannut ja valoittanut kokoelma Maggotbox. Tuon maittavan metallipunkkieepoksen jälkeen mielenkiinto nousi melko suureksi yhtyettä kohtaan ja pian sitä uuttakin materiaalia sai kuulla viimekeväisen Macabre Night-ep:n muodossa. Nyt siis vuorossa yhtyeen neljäs albumi Exterminators of the Year 4000.

Levy käynnistellään vauhdikkaalla vanhaa heavya ja punkkia naittavalla Scream Queen Death Hop -rallilla. Totuttuun tyyliin soundi on sopivan karheaa ja kulmikasta ja kertosäkeistö tarttuvaa kuin Misfits-klassikoissa konsanaan. Kauhupunkin legendaan verrattava on myös seuraavana soiva astetta pirteämpi Horror Beach Party, joka on kuin muuan American Psycho-levyltä lainattu. Yllämainitun keväisen ep:n enemmän heavy metaliin kallisteleva nimikkokappale on yksi albumin tarttuvampia melodioita sisältävä tykitys.

Vaikka tämä kokonaisuus on selvästi samaa vanhaa Scarecrowta, on jotain hyvin merkityksellistä tapahtunut aikaisempiin teoksiin nähden. Biisinkirjoituskynä on ainakin terävöitynyt, sillä vaikka samasta puusta veistettyjä biisejä on tällä kiekolla epäonnen lukeman verran, toimivat kappaleet erinomaisesti omina yksilöinään. Ja toki niiden muodostama kokonaisuus on suurempi kuin osiensa summa. Tasaisen varman tykityksen ja suorituksen sijaan albumi paljastaa kappale toisensa jälkeen ja kuuntelu kuuntelulta toinen toistaan hienompia sävellyksiä. Yksi näistä on pianorytmitystäkin taustallaan hyväksikäyttävä, hyvin näppärä ja melodialtaan jopa kaunis ja herkkä Angel's Death.

Kauhupunkin lisäksi levyllä livahtelevat ja vilahtelevat sekä black että thrash metal -vaikutteet. Albumin parhaimmistoa on etäisesti jopa vanhaa Darkthronea ynnä muuta vastaavaa muistuttava huikea rymistely Deathfuckingtank. Thrash-vaikutteet ovat kulminoituneet varsinkin kappaleisiin They Live ja Theatre of Death, joiden kitaroinneissa on jotain samankaltaisuutta Slayerin klassikoiden kanssa. Kirsikkana kakun päällä levyn päätöksenä kuullaan melodinen syntikkataustojen ryydittämä bonusraita Going Down.

Muutaman läpikuuntelun jälkeen ei juuri muuta voi, kuin olla positiivisesti yllättynyt. Vaikka tavallaan levy onkin täysin odotusten mukainen, on se myös paljon enemmän. Jokainen kappale on niin yksittäisenä palasena kuin kokonaisuutenakin aikaisempaa terävämpää jälkeä. Toinen yllättävä seikka on se, että albumilla on kestoa huimat 50 minuuttia. Siitäkin huolimatta materiaalista löytyy, varsinkin genreensä nähden, vaihtelua ja vivahdetta, eikä kuunnellessa ainakaan tylsistymään ehdi. Lyhyesti ja ytimekkäästi muotoiltuna Exterminators of the Year 4000 on aivan helvetin upea ja tyylikäs metallipunkkialbumi.

4,5/5