perjantai 11. joulukuuta 2015

Zenith Reunion - Entropy (2015)

Oululaisen heavy metal-yhtyeen Zenith Reunionin tarina alkoi joskus 90-luvun alkupuolella kun yhtyeiden Loudspeaker ja Dead Fish raunioille perustettiin Zenith. Demon ja muutaman keikan jälkeen yhtyeen jäsenet jakaantuivat eri puolille Suomea, joten piti yhtyekin laittaa telakalle. Kolme Ouluun muuttanutta alkuperäisjäsentä pistivät yhtyeen jälleen toimintaan vuonna 2010, jonka jälkeen kesti vain kaksi vuotta tehdä ensimmäinen levytys Utopia. Uuden levyn ensimmäinen single Coud Castles julkaistiin viime vuonna ja koko albumi Entropy noin kuukausi sitten.

Levyn avaa näppärällä liidimelodialla Flood of Lies, josta lähdetään junttaamaan 80-luvun heavy metalille kunniaa tekevää kitaravallia. Riffeistä löytyy potkua, samoin vokalisti Jouni Juurikan karismaattisen käheästä äänestä. Lupaavan alun jälkeen lisätykitystä tarjoaa tarttuvalla kerrolla varustettu Miracle. Kevyellä kitaraintroituksella alkava Cloud Castles on kahteen aikaisempaan kappaleeseen verraten melodisempi ja sitä myötä tarttuvampi. Upeasta kertosäkeestä löytyy myös potkua.

Kevyempää soundia tarjoillaan myös pääosin hitaassa kappaleessa Scarlet Thread, jossa vokaalit heittää basisti Jukka Jokikokko. Karismaa ja heviuskottavuutta löytyy häneltäkin. Kevennyksen jälkeen vauhdikkaampi Zero One tuo miellyttävää vaihtelua. Soundeista erottuu viimeistään tämän biisin jälkeen pieni vivahde Iron Maiden-soundia. Noin kolmen vartin mittaisella levyllä on vain seitsemän kappaletta, mikä tekee kappaletta kohden noin 6,5 minuuttia. Pisimmät, lähemmäs yhdekänminuuttiset pätkät onkin jätetty lymyämään levyn loppuun. Levyn parhaimpiin biiseihin kuuluva Blood Under The Tree käynnistyy raskaammalla takomisella, mutta kontrastia luodaan noin kolmen minuutin jälkeen yhtä pitkällä kevennysosiolla. Levyn päättävä nimikkokappale on myös moniulotteisempi ja vaihtelua sisältävä teos. Biisin lopussa soi jälleen levyn aloittava kitaramelodia, joka sulkee ympyrän taidokkaasti.

Entropy on sen verran varmaa ja huoletonta soitantaa ja esitystä, että tuntuu kuin Zenith Reunion olisi ollut kasassa jo sen parikymmentä vuotta. Huolettomuus näkyy myös ehkä tietynlaisena riskittömyytenä ja yllätyksettömyytenä, mikä vie levyn ammattimaisesta suorituksesta terävimmän kärjen. Joka tapauksessa rennon ja vaivattoman kuuloinen levy antaa olettaa, että yhtye voisi kevyesti tehdä paljon paremmankin levyn. Sitä odotellessa tätä levyä kelpaa kuunnella paljon mieluummin kuin muutaman yli kolmikymppisen klassikkobändin levyä. Ei tästä valittamista jää. Hyvä heavy metal-albumi.

3,5/5