Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva pieni kunta Muhos on tunnettu muun muassa eräästä takavuosien suuresta metalliyhtyeestä Sentencedista. Tässä listaan toinen nimi, joka voi tulevaisuudessa jatkaa muhoslaisen metallin maailmanvalloitusta: Casket Soil. Yhtye on soittanut death metalia vuodesta 2010 ja ensimmäinen EP Reptilian Verses julkaistiin noin vuosi sitten heinäkuussa.Yhtyeen nimestä voisi tehdä päätelmän, että kyseessä on perinteistä brutaalia dödöä runttaava porukka. Vaan eipä ole. Levyn ensimmäinen kappale Writhe in Spite alkaa lyhyellä puhtaalla kitarasoitannolla, josta tulee mieleen Borknagar. Kappaleen käynnistyttyä mukaan astuu Opethin sekä Enslavedin tyylistä kitarakoukeroa, vaikka ihan progeiluun ei Casket Soil kuitenkaan sorru. Black metal -elementtiä on jonkun verran havaittavissa, mutta kyllä tämä kuitenkin enemmän kuolonmetalliin nojaa ja varsin tukevasti.
25-minuuttinen minilevy jatkuu vähintäänkin yhtä tasokkaissa merkeissä. Raskasta deathia pienin progevaikutelmin ja välillä kuullaan kevyempiä osuuksia. Levyn viidestä kappaleesta yksi mielenkiintoisimpia on Serpent of Today, jonka alkupuoli on raskasta ja raadollista runttausta. Loppupuoli tarjoaa vastapainoksi hillittyä melodiaryöpytystä. Hillitty onkin hyvä adjektiivi kuvaamaan kokonaisuutta. Kaikenlaisia nyansseja löytyy runsain mitoin, mutta niitä on käytetty erittäin maltillisesti.
Reptilian Verses asettaa riman melko korkealle. Tämän minikokonaisuuden perusteella voisi odottaa debyyttilevyltä jotain sellaista, mikä olisi erittäin varteenotettava vaihtoehto sille tyylille, minkä tekemisen Opeth lopetti muutama vuosi sitten keskittyen vähemmän metalliseen progeiluun. A. Sipolan vokaalisuoritus on myös niin mahtava, että itse Åkerfeldtkin kalpenisi. Eipä tästä pahaa sanottavaa keksi, mutta sen sijaan esikoislevy meni odotettavien albumien kärkisijoille.
4,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti