maanantai 18. toukokuuta 2015

Cain's Offering - Stormcrow (2015)

CD / EMP.fi
Power metal ei ole oikeastaan koskaan kuullut suosikkigenreihini, mutta kukapa ei olisi ainakin 90-luvulla kuunnellut Stratovariusta. Tai enemmän omaan makuuni sopivaa Sonata Arcticaa. Jälkimmäisen kitaristi Jani Liimatainen perusti muutama vuosi sitten superkokoonpano Cain's Offeringin joka julkaisi esikoislevynsä vuonna 2009. Jostain syystä en ole kuullut levystä enkä yhtyeestä mitään ennen kuin tämän uuden Stormcrow-albumin myötä.

Yhtyeessä on vaikuttanut muitakin nimekkäitä soittajia, mutta ehkä ne tunnetuimmat artistit ovat Stratovariuksen laulaja Timo Kotipelto sekä kosketinsoittaja Jens Johansson. En oikein koskaan ole lämmennyt Kotipellon laulannalle, mutta mies tuntuukin vetävän uransa upeimmat vokaalisuorituksensa tällä levyllä. Eikä olekaan kuin reilut parikymmentä vuotta hoitanut Stratojen lauluosuuksia.

Ensimmäisenä soiva nimikkokappale on toki hieno perinteinen voimametallibiisi, mutta seuraava kevyellä progemetallivivahteella maustettu The Best of Times näyttää paremmin mistä Cain's Offering on tehty.  Levyltä paistaa myös selvästi Sonata Arctica-vaikutteet ja helposti voisi useamman kappaleen kuvitella Tony Kakon laulamaksi. Esimerkiksi A Night To Forget on kuin ilmetty Broken. Samankaltaisuudet Kemin metalliporukan kanssa eivät ole kuitenkaan huono asia. Hienot melodiset ja mahtipontiset tykitykset Constellation of Tears ja Child of the Wild sekä hitaampi herkistelyballadi Too Tired To Run ovat oikein herkullista kuunneltavaa melodiametallin nälkään.

Soppaan on heitetty myös pieni annos Nightwishia. Levyn parhaimmisota edustava Antemortem tarjoaa sinfonista taustaorkesterointia ja upeaa raskasta kitaran junttausta hieman Storytimen ja vastaavien kappaleiden tyyliin. Raskaammat soitannat tuovatkin mukavasti väriä perusmukavaan mahtipontiseen melodiamaalailuun. Levyn erikoisuuksiin lukeutuva instrumentaali I am Legion yhdistelee ripauksen Jeremy Soulen säveltämää Skyrimin teemamelodiaa, Hans Zimmeria ja edelleen nightwishmaista elokuvamusiikkimetallia sellaiseen muottiin, että olisi toivonut samasta muotista syntyvän enemmänkin kappaleita, vaikkapa laulun kera.

Stormcrow tarjoaa, ainakin minulle, pienoisen yllätyksen onnistuessaan viihdyttämään kokonaisen reilun tunnin verran. Kotimainen ja suhteellisen perinteinen sinfoninen power metal ei ole maistunut näin hyvälle ja tuoreelle sitten Sonata Arctican Silencen tai Nightwishin Oceanbornin. Levy on upeasti soitettu ja tuotettu. Soundit ovat erinomaisia ja varsinkin Kotipellon suoritus nousee herran itsensä parhaimmaksi. Stormcrow ei ole ollenkaan omaperäinen levy, mutta se on niin taidokkaasti hiottu power metal -kokonaisuus, että se toimii todella hyvin. Varsinkin jos Sonata Arctica ja Stratovarius maistuu, niin varmasti kelpaa myös Cain's Offering.

4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti