torstai 24. syyskuuta 2015

Wolfheart - Shadow World (2015)

CD 15,99€ / EMP.fi
Vuonna 2013 suomalaisen melodisen death metalin monitoimimies Tuomas Saukkonen päätti pistää kaikki käynnissä olleet projektinsa jäihin. Yhtyeisiin lukeutuivat muun muassa Before the Dawn, Black Sun Aeon sekä Routasielu. Miehen ura ei kuitenkaan siihen loppunut, päinvastoin. Se oli uuden, alunperin sooloprojektin Wolfheartin alku. Samana vuonna syntyi esikoislevy Winterborn ja nyt kaksi vuotta myöhemmin toinen täyspitkä Shadow World.

Levyn ensimmäisessä kappaleessa Aeon of Coldissa kuullaan yllättävän kaunista pianosoitantaa, joka sopisi hyvin korvaamaan vaikkapa Michael Nymanin elokuvaraitoja. Samalla teemalla jatketaan kuin salamana kirkkaalta taivaalta jyrähtävillä kitaroinneilla. Aikaisempien projektien lisäksi tässä on kuultavissa paljon samaa melankolista suomalaista vivahdetta kuin Amorphiksella, Insomniumilla, Wintersunilla ja Shade Empirella.

Aloituskappaleen viitoittamalla tiellä jatketaan seuraavillakin Zero Gravitylla ja Storm Centrella. Puhtaan kitaran introittama Last of All Winters ottaa askelen folkimpaan Ensiferumilta kuulostavaan suuntaan. Kansanmusiikiksi tässä ei kuitenkaan missään nimessä pistetä. Se on vain yksi mukava vivahde muiden jouksossa. Samaan elokuvamusiikkisäveltäjään viittaavaa pianoa kuulaan jälleen Nemesis-biisin alussa, joka on hyvällä tavalla Insomniumin kuuloista melankolista death-runttausta. Yksi levyn tehokkaimmista kappaleista on Abyss, joka nimensä kanssa hauskasti löytää vertailukohtaa länsinaapurimme Hypocrisyn kanssa. Vauhdikkaalla tempolla ja haikealla melodialla kulkeva Resistance jatkaa perisuomalaisen alavireisyyden parissa. Eikä levyn viimeinen suomeksi öristy Veri tee poikkeusta asiaan. Tahti on vaan paljon doomimpi ja aiemmin mainittujen tunnelmien kanssa tästä löytää samaa surumielisyyttä kuin My Dying Bridesta tai paremminkin Swallow The Sunista. Levyn ehdottomasti paras kappale kolmen minuutin kaihoisan pianosonaattinsa kanssa.

Debyyttilevy oli kuin sekoitus Tuomaksen aikaisempia projekteja ja ihan hyvässä mielessä. Shadow World kuitenkin kairaa syvemmälle routaan. Tässä on toki paljon samaa, mitä aikaisemminkin, mutta tässä kaikki tuntuu kiteytyvän paljon tiiviimmäksi ja mukaansa tempaavammaksi kokonaisuudeksi. Vaikka kokonaisen yhtyeen muodostuminen Saukkosen takapiruiksi muistuttaakin hieman Before The Dawnin syntyhistoriaa, voi oikealla bändillä olla vaikutuksensa niin soundeissa kuin soitannassa. Oli miten oli, Shadow World on kaunis, mutta synkkä albumi syysiltojen iloksi ja yllätyksettömästä luonteestaan huolimatta todella tunnelmallista, iskevää ja ytimekästä melodeathia.

4/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti