sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Helrunar - Niederkunfft (2015)


CD / EMP.fi
 Saksalainen pakanametallikaksikko Helrunar on mennyt minulta täysin ohi. Nimi on saattanut joskus osua silmiin, mutta muuten en muista koskaan kuulleeni tätä yhtyettä. Yhtye on perustettu vuonna 2001 alunperin kolmehenkisenä projektina, kunnes kitaristi Dionysos pakkasi keppinsä seitsemän vuotta sitten jättäen hommansa kaikista muista instrumenteista huolehtineelle Alsvartrille. Tänä vuonna julkaistu Niederkunfft on yhtyeen neljäs albumi.

Ensimmäisenä soiva nimikkokappale ei oikein onnistu lämmittämään, kenties vokalisti Skald Draugirin särmikkään ulosannin takia. Toinen kappale Der Enchrist kuitenkin herättää mielenkiintoa My Dying Briden kuuloisilla, hivenen doomahtavilla kitarasoundeilla ja hienosti soivilla leadikitaroilla. Tyylisuunta on silti pohjimmiltaan pesunkestävää keskitempoista black metalia. Doomviitteidensä puolesta voisi tätä verrata ruotsin Ereb Altoriin, joka sekin viimeisimmällä albumillaan edusti enemmän mustempaa metallisoitantaa. Totentanzin ensimmäisen parin minuutin aikana maalaillaan sen sijaan komeita atmospheric sludge-elementtejä.

Kahdeksan biisin kokonaisuus on melko tasainen. Pienet vivahde-erot ja välisoitannat kuitenkin pitävät tunnelman hyvin koossa. Levyn loppupuolella soiva parin minuutin hämärä ambientmainen Grimmig Tod on kyllä hieno johdanto levyn päättäviin noin kymmenminuuttisiin teoksiin. Die Kirsh Ist Umgekehretin alussa soivat kirkonkellot kuulostavat jollain tavalla tutuilta. Enkä viittaa Metallican erääseen kappaleeseen. Kappale on muuten levyn ehkä paras kappale kierrättäen jälleen kerran doomahtavaa sekä raskasta riffittelyä ja post-rockmaisia sludgetunnelmointeja. Samoin toimii myös päälle yksitoistaminuuttinen, upea päätösraita The Hiebner Prophecy. Lopetusmelodia on todella upea.

Niederkunfft on rosoisuudesta ja särmikkäästä soinnistaan huolimatta ihan kelvollinen pakanametallikiekko. Yhtye ei esittele mitään erityisen omaperäistä tai erikoista kappalemateriaalia, mutta kokonaisuus on silti ihan miellyttävää, taidokasta ja mielenkiintoista kuunneltavaa. Ensimmäisen kappaleen jälkeen jopa yllättävänkin hyvää. Albumi kuitenkin jostain syystä muistuttaa koko ajan jotain ennen kuultua bändiä ja levyä, mutta en tätä kirjoittaessa vielä keksinyt mitä. Veikkaisin jotain melodista doom/death metal-yhtyettä. Joka tapauksessa Niederkunfft tarjoaa noin tunnin verran erittäin kuuntelukelpoista ja tunnelmallista black metalia.

3,5/5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti