Levyn aloittaa melodinen ja tunnelmiltaan lähes kaunis We Thrive on Chaos, joka muistuttaa vuosituhannen vaihteen melodeathista ja miksei -bläkistäkin. Hieman Catameniaa ja vielä enemmän Ensiferumia, jopa Wintersunia muistuttava melodiaralli raskaine riffeineen on oikein purevaa kamaa, vaikka onkin äkäisempien kappaleiden johdantona hieman irrallisen oloinen veisu. Toisena soiva teos And We Dream of Our Demise lisää keitokseen reilun lusikallisen Cradle of Filthin Midiania, jolta se paikoitellen kuulostaakin. Levyn päättää aggressiivinen sinfoninen black/death-tykitys The Second Vengeange Orchestra, joka tuo mieleen Bal-Sagothin, Shade Empiren viimeisimmät levyt sekä Hecate Enthronedin mainion Dark Requiems-albumin vuodelta 1999.
Kolmentoista minuutin lyhytjulkaisu esittelee melko räikeän otoksen Enthringin tyylisuuntauksesta. We Thrive on Chaos tuntuu edustavan lähes täysin eri suuntausta kahden muun kappaleen kanssa. Siitä huolimatta kaikki kolme kappaletta potkivat sekä soundeillaan että sävellyksillään. Omaperäisintä kamaa tämä ei tosiaankaan ole, mutta varsinkin Bal-Sagothiin, Cradle of Filthiin ja Shade Empireen verrattava sinfoninen ja äkäinen death/black potkii kulkusille kuin muuli. Ehkäpä se esikoislevy pitää ottaa tarkasteluun ja samalla toivoa uuttakin kokopitkää tulevaksi, sen verran mielenkiintoinen ja energinen esitys tämä on.
4/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti