Toisinaan tulee vastaan täysin tuntemattomia yhtyeitä, jotka ovat saaneet yletöntä arvostusta kohdalleen. Tällainen ilmestys löytyi rakkaasta naapurimaastamme Ruotsista. Kahdesta jäsenestä, Erik Nilssonista ja Jakob Berglundista, koostuva A Swarm of the Sun kutkutteli jo houkuttelevalla nimelläänkin. Pienellä googlaamisella selvisi, että vuonna 2007 perustettu yhtye julkaisi edellisen, ensimmäisen kokopitkän levynsä Zenith viisi vuotta sitten. Yhtyeen edustama post-rock on esillä myös Erik Nilssonin kahdessa muussa yhtyeessä Aoria ja Kausal, joista ensinnämainitun perustajajäsenet ovat tunnettuja sellaisista orkestereista kuin October Tide ja Katatonia.Ylistysten syytä ei kauaa tarvitse miettiä, kun levy avataan neliminuuttisella hiljalleen kasvavalla ja edelleen hyvin otsikoidulla kappaleella There's Blood in Your Hands. Vangitsevan johdannon jälkeen lumoava Infants paljastaakin yhtyeen todelliset taidot. Kitaroissa soi etäisesti atmospheric black metal -osasto, mutta muuten pysytellään jossain ambientmaisen post-rockin ja sludgen äänimaastossa. Ainakin amerikkalaisen post-metal yhtyeen Isisin kanssa löytyy samankaltaisuuksia. Jostain hiipii myös mieleen Moonsorrown Viides Luku: Hävitetty. Samoissa äänimaailmoissa leijailee lyhyempi soitanta The Nurse, joka taas alleviivaa jo alkusekunneilla tullutta mielleyhtymää Clint Mansellin säveltämästä ja Mogwain sekä Kronos Quartetin kanssa esittämästään soundtrackista elokuvaan The Fountain. Kyseinen elokuvaraita on henkilökohtainen suosikkini, joten tässä ollaan jo ennen levyn puolikasta lähestytty täydellisyyttä.
Incineration tarjoaa vauhdikkaampaa menoa ja raskaampaa soundia. Samoilla linjoilla kulkeva The Warden värittää maisemaa asettamalla vastapainoksi rauhallisemmin eteneviä lauluosuuksia. Laulut muistuttavat jostain syystä Ulveria. Years on kaunis pariminuuttinen pianovälisoitto, josta nimikkokappale The Rifts jatkaa jälkimetallin jumittamista vähän 28 Päivää Myöhemmin -elokuvan teemakappaletta muistuttaen. Levyn upeimpia tunnelmakuvia esittelee reilut kymmenen minuuttia kestävä These Depths Are Ment For Both of Us. Levyn päättää All The Love and Glory kauniin melodian viisiminuuttiseen toistamiseen, jossa alun pianosta lisätään uhkaavia raskaita elementtejä päälle, josta jälleen laskeudutaan hiljaisuuteen itsekin mieli tyhjänä.
A Swarm of the Sun on ehdottomasti tämän vuoden yllättäjiä ja The Rifts parhaimpia albumeja. Äärettömän yksinkertaisista melodioista ja niiden taitavasta kierrätyksestä on koottu yksityiskohtia ja voimakkaita tunnelmia välittävä kokonaisuus. Levy on äärimmäisen kaunista kuunneltavaa ja herättää voimakkaita mielikuvia. Melankolia on vallitseva tunne, mutta äärimmäisen ahdistavaksi se ei silti ylly. Sopivan kevyt ja eteerinen äänimaisema elävöittää raskaana soivia kitarajumituksia ja surumielisiä melodioita. Albumi tuo mieleen monia yhtyeitä post-rockista ja sen äärirajoilta, mutta kuitenkin yhtye on luonut omanlaisensa tyylin. Tämä ei ole kovinkaan kaukana mainituista yhtymäkohdista eikä jää kovasti jälkeen sellaisistakaan yhtyeistä kuten Anathema, Katatonia, Sólstafir tai Sigur Rós. Kovia nimiä mainittuna, mutta tämä levy osoittaa sen, että niihin kuuluu myös A Swarm of the Sun.
4,5/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti